Pelko epäonnistumisesta ja siitä vapautuminen

Tämä viikonloppu on hurahtanut lähinnä itseni valmentamisessa. Kyllä, ihan itse itseäni olen yrittänyt tutkiskella. Mutta niinhän sen kai täytyy mennäkin; ensin täytyy valmentaa itseään, ennen kuin voi valmentaa muita. Siitä tämä pieni hiljaisuus blogissakin johtuu, suonette anteeksi :)

Nyt kohteena on ollut epäonnistumisen pelko ja siitä vapautuminen. Tämä tuttu (ja turvallinen) pelko iski taas varomattoman kimppuun puun takaa. Nimittäin kesken visioinnin ja omien tulevaisuuden suunnitelmien luomisen lomassa, se alkoi nakertaa mieltä. Samantien se tuntui myös kehossa, kouraisi mahanpohjasta ja puristi rintakehän kasaan. Ei se onnistu kuitenkaan, ei sinusta ole siihen. Sitä se siinä taas kuiski korvaan, minkä ehti. Tulin siihen tulokseen, että nyt on pakko vähän rauhoittua miettimään, että mikä viesti tällä tunteella on minulle? Koska jokuhan sillä ilmiselvästi on. Ja jos se jää sinne kalvamaan ja syömään niitä unelmia, on niitä todellakin melkeinpä mahdoton saavuttaa. Sitten kun se pelko siellä aikansa vakuuttaa, että ei sinusta ole oikeastaan mihinkään mahtavaan, sitä jähmettyy. Eikä uskallakaan enää ottaa askelia kohti unelmaelämäänsä. Kielteisten tunteiden kieltäminen tai tukahduttaminen, ei pidemmän päälle ole kovinkaan hyvä ratkaisu; ne jää nakertamaan voimavaroja ja vaikuttamaan toimintaamme. Ja sitä en todellakaan halua. Niinpä tässä on viikonloppu pohdittu, haastateltu tätä pelkoa ja kirjoitettu tuntemuksia auki.

Tässä muutamia kysymyksiä, joita voi tunteelta kysyä:

-Milloin olen tarvinnut sinua ensimmäisen kerran?
-Mihin minä tarvitsen sinua?
-Mikä viesti sinulla on minulle?
-Tarvitsenko minä sinua vielä?

Tällaisia tehtäviä ennen on hyvä yrittää rentoutua esim. jollakin rentoutusharjoitteella, meditoimalla tai ihan sulkemalla silmänsä ja hengittämällä jonkin aikaa syvään ja hitaasti. Näin tunteiden viestit nousevat helpommin tajuntaamme ja niitä on helpompi purkaa.

Uskon, että tämän viikonlopun aikana olen saanut tätä omaa projektia taas eteen päin. Ja pitää muistaa, että kaikilla tunteilla on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä. Niiden viestit selviävät kyllä, kunhan maltamme kodata ne. Negatiivisiakin tunteita voi opetalla kanavoimaan ja valjastaa ne hyötykäyttöön!

<3 Merja